Suomelle esitetään uudessa raportissa digitaalisen talousosaamisen strategiaa, jonka avulla suomalaiset voivat käyttää turvallisesti digitaalisia rahoitustuotteita ja -palveluja
Oikeuspalveluvirasto on julkaissut tänään 16.9.2026 yhdessä Suomen Pankin ja OECD:n kanssa raportin Digitaalisen talousosaamisen strategia Suomelle (A Digital Financial Literacy Strategy for Finland), jossa ehdotetaan viitekehystä ja toimintasuunnitelmaa digitaalisten rahoitustuotteiden ja -palvelujen turvalliseen, luotettavaan ja vastuulliseen käyttöön. Raportti on osa hanketta, jota Euroopan unioni rahoittaa Teknisen tuen välineestä (TSI, Technical Support Instrument) ja jonka OECD toteuttaa yhteistyössä Euroopan komission Uudistus- ja investointityöryhmän (SG REFORM) kanssa.
Ehdotettu strategia perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön, muun muassa Suomessa vuonna 2025 tehtyyn kansallisesti edustavaan kyselyyn, jossa mitattiin 2 061 aikuisen talousosaamisen tasoa, sekä viranomaisten, finanssialan toimijoiden, tutkijoiden ja järjestöjen kuulemisiin.
Digitaalinen teknologia muuttaa tapaa, jolla ihmiset maksavat, lainaavat, säästävät ja sijoittavat, ja uusiin mahdollisuuksiin liittyy uusia riskejä. Kuluttajat tarvitsevat siksi tietoja, taitoja sekä itseluottamusta, jotta he voivat toimia entistä monimutkaisemmaksi muuttuvassa digitaalisessa taloudellisessa ympäristössä. Kyselytutkimuksen havainnot osoittavat, että aikuiset, joiden digitaalinen talousosaaminen on hyvällä tasolla, omaksuvat todennäköisemmin järkevää taloudellista käyttäytymistä, kuten rahoitustuotteiden ja -tarjoajien vertailua, ja kokevat harvemmin huijauksia ja petoksia verkossa.
Suomessa lähes kaikki käyttävät internetiä ja digitaalisia finanssipalveluja on otettu laajasti käyttöön, mutta silti vain 39 prosenttia aikuisista saavutti digitaalisen talousosaamisen vähimmäistavoitetason. Kyselyn vastaajista 31 prosenttia ilmoitti joutuneensa vähintään yhden verkkohuijauksen tai -petoksen kohteeksi kahden edellisen vuoden aikana. Tulosten mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet väestöryhmät, kuten nuoret aikuiset, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja henkilöt, joilla on alhainen tulo- tai koulutustaso.
Ehdotettu strategia tukee Suomen pyrkimystä olla johtava talousosaamisen maa vuoteen 2030 mennessä neljä strategisen tavoitteen kautta: aikuisten digitaalisen talousosaamisen vahvistaminen edistämällä tietoon perustuvaa päätöksentekoa, turvallista käyttäytymistä verkossa ja entistä vahvempaa digitaalista taloustietämystä, verkossa tapahtuvien taloudellisten huijausten ja -petosten vaikutusten vähentäminen, pitkän aikavälin taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen vastuullisilla pitkän aikavälin sijoituksilla ja ylivelkaantumisen välttämisellä sekä sidosryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen ja digitaalisen talousosaamista koskevien ohjelmien vaikutustenarviointien kehittäminen.
”Suomi on yksi maailman digitaalisimmista yhteiskunnista, mutta monilla aikuisilla on edelleen haasteita käyttää monimutkaisia talouteen liittyviä digitaalisia palveluja. Kuluttajien on osattava toimia jatkuvasti laajenevassa tuotevalikoimassa aina verkossa toimivista sijoitusalustoista ja mobiilimaksupalveluista digitaaliseen lainaamiseen, kryptovaroihin ja tekoälyyn perustuviin, kehittyviin välineisiin saakka. Tämän näyttöön perustuvan strategian tavoitteena on vahvistaa digitaalista talousosaamista, auttaa ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, välttää taloudellisia huijauksia ja -petoksia sekä parantaa heidän taloudellista hyvinvointiaan”, sanoo OECD:n talous- ja yritysasioiden johtaja Carmine Di Noia.
Ehdotetussa strategiassa suositellaan noin 20 erilaista toimea koordinoidussa lähestymistavassa, johon osallistuvat viranomaiset, finanssialan toimijat, kuluttajajärjestöt, työnantajat, oppilaitokset ja muut sidosryhmät. Aloitteella edistetään eri kohderyhmien talousosaamista tiedotuskampanjoiden, opetus- ja koulutusmateriaalien ja -ohjelmien sekä talousneuvonnan avulla. Toimia sovitetaan yhteen OECD:n ja EU:n talousosaamista koskevien kehysten kanssa, ja edistymistä seurataan avainmittareiden avulla.
”Vaikka Oikeuspalveluviraston ehdotetaan koordinoivan kyseistä strategiaa sen olemassa olevassa kansallisen talousosaamisen strategiassaan, sen täytäntöönpanoa tuetaan myös talousosaamisen ohjelmaneuvoston ja talousosaamisen toimijaverkoston kautta, mikä heijastaa sidosryhmien jaettua vastuuta ja sitoutumista digitaalisen talousosaamisen vahvistamiseen Suomessa”, kertoo Oikeuspalveluviraston pääjohtaja Marjo Kurki.
”Suomelle ehdotettu digitaalisen talousosaamisen strategia on oikea-aikainen ja tärkeä askel, jotta voidaan vahvistaa yksilöiden mahdollisuuksia toimia entistä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa turvallisesti, luotettavasti ja vastuullisesti. Suomen strategia on merkittävä panos EU:n talousosaamisen strategiaan, jonka avulla edistetään yhteistä tavoitetta kuluttajien voimaantumisesta, resilienssistä ja osallisuudesta. Kun digitalisaatio muuttaa alati tapaa, jolla ihmiset kaikkialla Euroopan unionin alueella hallinnoivat talouttaan, on lisäksi tärkeää vahvistaa digitaalista talousosaamista koordinoidusti hyödyntämällä jäsenvaltioiden välistä synergiaa ja jaettuja parhaita käytäntöjä”, sanoo Euroopan komission Teknisen tuen välineen (TSI) johtaja Judit Rozsa, SG REFORM.
Yhteydenotot:
erityisasiantuntija Mette Ranta Oikeuspalveluvirasto, puh. 0295 653 098, etunimi.sukunimi@oikeus.fi
Suomen digitaalisen talousosaamisen strategia (englanniksi)