Yleinen edunvalvonta

Edunvalvonta auttaa tilanteessa, jossa henkilö ei sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi kykene hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvoja huolehtii esimerkiksi raha-asioista, etuuksista ja viranomaisasioista.

Oikeuspalveluvirasto järjestää yleisen edunvalvonnan palvelut Suomessa. Oikeuspalveluviraston edunvalvontatoimistoissa työskentelevät yleiset edunvalvojat hoitavat niiden henkilöiden asioita, joille on määrätty yleinen edunvalvoja.

Emme kuitenkaan käsittele edunvalvontahakemuksia emmekä päätä edunvalvojan määräämisestä. Näistä vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai käräjäoikeus.

Mitä edunvalvonta on ja kenelle se on tarkoitettu?

Edunvalvonta on keino turvata henkilön etu tilanteessa, jossa hän ei kykene hoitamaan asioitaan itse.

Edunvalvontaa voi tarvita esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Edunvalvojan tehtävät määräytyvät aina henkilön tarpeen mukaan ja voivat koskea esimerkiksi taloudellisia asioita, omaisuuden hoitamista tai viranomaisasioita. Edunvalvonta on aina yksilöllinen järjestely, ja sen laajuus määräytyy henkilön tilanteen perusteella.

Miten edunvalvontaa haetaan?

Henkilö voi hakea edunvalvojaa itselleen Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Hakemus edunvalvojan määräämiseksi voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle. Läheinen tai viranomainen voi puolestaan tehdä Digi- ja väestötietovirastolle ilmoituksen henkilön mahdollisesta edunvalvonnan tarpeesta. Päätöksen edunvalvojan määräämisestä tekee Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

Oikeuspalveluvirasto ei käsittele edunvalvontahakemuksia, päätä edunvalvojan määräämisestä eikä vahvista edunvalvontavaltuutuksia. Näistä asioista vastaavat Digi- ja väestötietovirasto ja tarvittaessa käräjäoikeus.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojana voi toimia joko yksityinen edunvalvoja tai yleinen edunvalvoja.

Yleinen edunvalvoja

Edunvalvojaksi voidaan määrätä yleinen edunvalvoja, joka hoitaa edunvalvontatehtäviä ammattinaan. Yleinen edunvalvoja työskentelee tavallisesti Oikeuspalveluviraston edunvalvontatoimistossa. Joillakin alueilla hän voi työskennellä myös Oikeuspalveluviraston ostopalveluntuottajan palveluksessa.

Yksityinen edunvalvoja

Yksityinen edunvalvoja on usein läheinen henkilö. Hän voi olla esimerkiksi puoliso, lapsi tai muu sukulainen. Hänet voidaan määrätä tehtävään, jos hän soveltuu tehtävään ja suostuu siihen.

Mitä yleinen edunvalvoja tekee?

Yleinen edunvalvoja hoitaa päämiehensä eli edunvalvonnassa olevan henkilön asioita tämän edun mukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Tavallisesti edunvalvoja huolehtii päämiehen taloudellisista asioista ja omaisuudesta sekä siitä, että päämiehen talous toimii hänen tarpeidensa mukaisesti. Yleinen edunvalvonta koskee henkilön taloudellisia tai muita asioita sen mukaan, mitä edunvalvojan tehtäväksi on määrätty.

Yleisen edunvalvojan tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

• raha-asioiden ja omaisuuden hoitaminen
• tulojen ja etuuksien hallinta
• pankki- ja viranomaisasioiden hoitaminen
• sopimuksiin liittyvien asioiden hoitaminen
• päämiehen tarvitsemien palvelujen ja hoidon asianmukaisuuden seuraaminen
• yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten kanssa

Edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle jää hänen taloudelliseen tilanteeseensa nähden riittävästi rahaa omaan käyttöönsä eli käyttövaraksi. Edunvalvojan tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää päämiehen mielipide hänen asioitaan hoidettaessa ja kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Miten edunvalvojan toimintaa valvotaan?

Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista, veloista ja tilitapahtumista sekä raportoitava toiminnastaan Digi- ja väestötietovirastolle. Moniin päämiehen kannalta merkittäviin oikeustoimiin tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myyminen ja ostaminen, omaisuuden panttaaminen ja lainan ottaminen.

Edunvalvoja ei voi tehdä lahjoituksia päämiehen puolesta. Edunvalvoja ei myöskään saa kertoa päämiehen asioista muille ilman oikeutta tietojen luovuttamiseen.

Mitä eroa on edunvalvonnalla ja edunvalvontavaltuutuksella?

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus ovat eri asioita.

Edunvalvonta tarkoittaa järjestelyä, jossa edunvalvoja määrätään henkilölle viranomaisen päätöksellä silloin, kun hän ei kykene hoitamaan asioitaan itse. Päätöksen tekee Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

Edunvalvontavaltuutus on henkilön etukäteen tekemä valtuutus tulevaisuuden varalle. Siinä henkilö nimeää itse valtuutetun hoitamaan asioitaan, jos hän ei myöhemmin kykene siihen itse. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto.

Jos tarvitset tietoa edunvalvontavaltuutuksesta tai haluat tehdä edunvalvontavaltuutuksen, löydät lisätietoja Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Sähköinen asiointi

Oikeuspalveluviraston edunvalvontatoimistojen päämiehillä on käytössään yleisen edunvalvonnan sähköinen asiointipalvelu.

Palvelussa yleisen edunvalvonnan päämiehenä voit:

• lähettää viestejä turvallisesti
• hoitaa asioitasi yhden palvelun kautta
• seurata tilitietojasi
• nähdä edunvalvojasi tekemiä toimenpiteitä

Usein kysyttyä edunvalvonnasta

Voinko päättää omista asioistani, vaikka minulla on edunvalvoja?

Yleensä kyllä. Edunvalvojan määrääminen ei automaattisesti poista henkilön oikeutta päättää omista asioistaan.

Edunvalvojan tehtävät määräytyvät päätöksen sisällön mukaan. Edunvalvojan tulee mahdollisuuksien mukaan keskustella päämiehen kanssa ja ottaa hänen mielipiteensä huomioon asioita hoidettaessa.

Miten käyttörahan eli käyttövaran määrä arvioidaan?

Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että päämiehen rahat riittävät sekä nykyisiin että tuleviin menoihin. Käyttövaran määrään vaikuttavat esimerkiksi tulot, asumis- ja hoitomenot, lääkekulut, velat sekä muu taloudellinen tilanne.

Jos tarpeesi tai elämäntilanteesi muuttuvat, käyttövaran määrää voidaan arvioida uudelleen.

Tarvitseeko muistisairas henkilö aina edunvalvojan?

Ei välttämättä. Edunvalvonnan tarve arvioidaan aina yksilöllisesti henkilön tilanteen perusteella.

Voiko edunvalvoja myydä asunnon?

Joissakin tilanteissa kyllä, mutta yleensä siihen tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Voinko vaihtaa edunvalvojani?

Kyllä. Edunvalvojan vaihtamista voi hakea, jos siihen on perusteltu syy.

Jos koet, että yhteistyö ei toimi tai et ole tyytyväinen edunvalvojan toimintaan, voit ottaa asiasta yhteyttä Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvojan vaihtamisesta päättää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.

Mitä teen, jos en ole tyytyväinen edunvalvojan toimintaan?

Jos olet tyytymätön edunvalvojan toimintaan, keskustele asiasta ensisijaisesti oman edunvalvojasi kanssa.

Jos asia ei ratkea tai epäilet, ettei asioitasi hoideta asianmukaisesti, voit ottaa yhteyttä Digi- ja väestötietovirastoon, joka valvoo edunvalvojien toimintaa.